"Futurella" on asiaa

Ei ole kuin runsas pari vuotta siitä, kun Last.fm-palvelusta tuli maksullinen Yhdysvaltojen, Englannin ja Saksan ulkopuolella. Sen seurauksena lakkasin miltei käyttämästä palvelua. Kun aikaisemmin jaksoin etsiä ja kuunnella palvelusta uutta musiikkia tuntikausia, viitsin nykyään kirjautua sinne enää vain kerran pari kuukaudessa. Lähinnä vain tarkastaakseni, mitä musiikkia on 'skroplautunut' profiiliini. Muusikoiden näkökulmasta palvelun muuttuminen maksulliseksi oli huono: ostin levyjä vähemmän.
Löytääkseni uusia musiikillisia tuttavuuksia minun piti siis etsiä käsiini uusi palvelu. Törmäsin Spotifyyn, joka ei mielestäni alkuun ollut yhtä hyvä kuin Last.fm. Minulla ei ole siellä saman musiikkimaun omaavaa 'naapuriverkostoa', jonka musiikkitottumuksia saattaisin salakuunnella. Tämän vuoksi en enää tiennyt, mitä ystäväni tällä hetkellä mielivät kuunnella. Last.fm:stä toki selviäisi kappaleiden ja artistien tiedot, mutta sinällään ne ovat riittämättömiä. Itse musiikki puuttuu!
Olenkin alkanut Spotifya käyttäessäni tutkailla jo tuntemieni yhtyeiden ja artistien musiikillisesti samankaltaisia tuttavuuksia. Niitä kun sai kuunnella. Eikä mennyt kovin kauaa, kun aloin taas ostaa levyjä erinäisistä verkkokaupoista ja levyliikkeistä. Muusikko alkoi taas tienata. Kaikki hyvin.
Viime kuussa Spotify alkoi kuitenkin rajoittaa ilmaiskuuntelua. Nyt saan nauttia palvelun välityksellä tarjotusta musiikista vain 10 tuntia kuukaudessa. Tässä kuussa kuunteluaikani on jo kauan sitten umpeutunut. Se on siis vähän, mutta siitä huolimatta en ole innostunut maksamaan Spotifylle mahdollisuudesta kuunnella musiikkia rajattomasti. Aika pieni osahan menee yrityksen kautta lopulta muusikoille itselleen. Kaikki varmasti muistamme, kuinka Lady Gaga ansaitsi miljoona kertaa toistetusta Poker Face -kappaleestaan vain 224 euroa, josta osa jakautui myös musiikintekijöille.
Onhan varmasti totta, että muusikoiden tuotto kasvaisi, mikäli minä kiltisti maksaisin Spotifylle ja Last.fm:lle muusiikinkuuntelusta. Ongelmana vain on se, että tämä raha on pois siitä kokonaissummasta, jolla ostan fyysisiä äänitteitä. Ja niitä minä tässä uudessakin maailmassa edelleen halajan. Ja mitä vähemmän äänitteitä, sitä vähemmän voin soittaa niitä baareissa ja klubeilla muille. Vaikka itse äänitteestäkin tippuu muusikoille vain vähäisiä ropoja, uskon silti että miljoona myytyä äänitettä tuottaa heille enemmän kuin miljoonasti Spotifyssä toistettu kappale.
Nyt kun en tällä hetkellä oikein tiedä, millä verkkopalvelulla paikkaisin Spotifyn mentävän aukon uutta musiikkia etsiessäni, olen toistaiseksi palannut takaisin perinteiseen käyttäytymismuottiin: käyn useammin levykaupassa kuin aikoihin ja kuuntelen mitä myyjillä on uutukaisista sanottavaa. Vaikka fyysinen jakelu kasvattaa äänitekohtaisia kustannuksia, homma toimii - etenkin kun kaupungissa on tarjolla erinomainen levykauppa osaavine ja ystävällisine myyjineen. Saan suosituksia ja voin kuunnella ännitteitä kaupassa.
Mutta mikä mättää? Kenties se, että kaikesta sydämellisyydestä huolimatta en pääse perille musiikista, joka on julkaistu vuosia tai kymmeniä vuosia takaperin. Levykaupassa kun ei ole mahdollisuutta 'pitkään häntään'. Ei ole loputtomia varastoja, eikä myyjillä muistissa tietoja kymmenistä miljoonista levyistä.
Tätä nykyä hankin siis ainoastaan uutukaisia, vanha 'uudet' äänitteet ovat jääneet. Mutta uutuudet eivät ole korvanneet vanhaa musiikkia siinä määrin, että käyttäisin rahaa samalla tavalla kuin ennen. Ostan vähemmän äänitteitä ja siksi muusikko tienaa nyt vähemmän. Antikvariaatit toki auttaisivat, mutta nykyisellään en oikein ehdi koluta kaikkia kaupungin kauppoja. Verkossa tämä olisi vaivattomampaa. Ilmaisen Last.fm:n ja rajoittamattoman Spotifyn aikana minun oli vaivatonta siirtyä eri musiikkipalvelusta verkkokauppaan ja muutamalla hiiren napsautuksella tilata äänite kotiini.
Mutta mitäpä tässä enempiä valittamaan, ilmaiseksi ei jakelija pärjää verkossakaan. Vaan siitä huolimatta minä haluan mieluummin maksaa muusikoille kuin virtuaalisille välikäsille - ja nimenomaan äänitteestä. Sellaiselle ilmaiselle sosiaaliselle musiikinkuuntelupalvelulle, josta löytää mieluista itselleni tuntematonta musiikkia, ja jonka voin samasta palvelusta tilata kotiin äänitteenä, on tilausta. Sitä odotellessa.