Hankin kolme viikkoa sitten erään nyt jo kolmekymppisen tuttavani nuoruuden. Auton takakontissa mukaani lähti noin 190 vinyyliä, jotka karkeasti ottaen jakautuvat 80-luvun synapoppiin, heavyyn ja satunnaisiin sambalevyihin. Hintakaan ei ollut paha. Siellä se nuoruus nyt on kaapissani muovitettuna, hyvässä hengessä parin muun nuoruuden rinnalla - omani mukaan lukien.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti