Jo seitsemättä kertaa järjestetty
Flow Festival tarjosi tänä vuonna hulppeat puitteet nauttia suomalaisesta käännösiskelmästä, sillä sunnuntaina alueen takapihalla yleisöä viihdytti mainio
We Love Helsinki DJ -kollektiivi. Soitanta nosti kuulijoiden tunnelman kattoon ja kotiin päästyäni kaivoin itsekin yhdessä vaimoni kanssa levyautomaatistamme muun muassa
Johnnyn ja
Brita Koivusen äänilevyjä. Ensi hätään tämä tepsi mukavasti mutta sen verran vilpittömästi näistä innostuin, että tilasin esimerkiksi tuon otsikkoonkin nostamani
Ann Christinen Lalaika /
Kun twistataan -julkaisun vuodelta 1962. Täytyy sanoa, että helsingissä syntyneessä laujattaressa on edelleen ytyä,
muniinpuhaltelu on hänen musiikistaan eittämättä kaukana. Kuriositeettina hänen asenteellisen äänensä lisäksi mainittakoon myös jo tuolloin hänen hyvin paljon huomiota herättänyt upea kampauksensa, joka on varmasti villlinnyt hänen tuon ajan seuraajiaan. Väittäisin tuon hurmaavan nuoria miehiä vielä tänä päivänä. Mutta näin. Vielä kun jostain löytäisin vinyylillä
Playboy-sävelmän, joka on
Lalaikan ohella hänen toinen erittäin suosituksi noussut kappaleensa. Muitakin toki on, sillä hän ehti ennen viihdealalta vetäytymistään äänittää kymmeniä lauluja.
Etsintä jatkuu ja mitä todennäköisemmin teemme piston Rodolphon kanssa levylaukkumme iskelmäantiin jo seuraavalla keikallamme. Tervetuloa kuuntelemaan.
|
Siinä se Lalaika (vg-) pyörii |
"Vaimoni"...?
VastaaPoistaKukakoha se o?
VastaaPoistaVaimoni
VastaaPoista