Hyvin säilyneitä makeisia vuosien takaa

Ketsuppipurkki on auki. Tuli tässä hetki sitten tehtyä lyhyt kierros 80-luvun musiikilliseen taikamaailmaan ja kuunneltua muun muassa Eurythmicsia, Ultravoxia, Yazoota, Kraftwerkia, The Human Leagueta, New Orderia ja Kim Wildea. Pääsin näillä sävelillä kunnon täpinöihin, ja siksi mietin jos sitä viitsisi laittaa tänne jossain vaiheessa oikein näytenauhoja. Sitä ennen jatkan kuitenkin musiikkivideoiden värisuoraa ja laitan oheen Ultravoxin Dancing with Tears in My Eyen ja Yazoon Don't Gon. Yritin löytää Blank & Jonesin tykimpää versiota tuosta Ultravoxin DwTiMEstä, mutten sellaista tähään hätään käsiini saanut. Että tällaisia makeisia. Soitetaan näitä sitten lisää seuraavilla keikoilla ensi vuoden puolella. Tämä vuosi on keikkojen osalta nyt taputeltu. Sorry lapset.

Ultravox Dancing the Tears in My Eyes (1984)


Yazoo Don't Go (1982)

Keikat tuli keikat meni

Ensin vakavampiin asioihin. Koska sinä et tullut paikalle, kuten et luvannutkaan, vaan halusit olla missä tahansa muualla kuin siellä missä RZ&F soittavat laadukkaita säveliä, meno oli marraskuun ensimmäisellä keikalla elitistinen. Onneksi näin, sillä RZ soi Roger Whittakerille mahdollisuuden nousta mitättömyydestä takaisin keskinkertaisuuteen. (Kuuntele ja näe äänivideo tuosta alapuolelta ja kutita rohkeasti Jaakko Kolmosta hänen kainalostaan.)



Vieläkin näen mielessäni, kuinka innostuimme itsekin heilumaan Ruukerin tahdissa. RZ halusikin soittaa sen sitten uudestaan viime perjantaina. Ihan vain siksi, koska silloin olimme taas menestys. Olimme isompia kuin Jeesus Kristus. Olimme Frederikejä ja meidän oli hyvä olla. Edes yleisö ei kyennyt olemaan osoittamatta riehaantuneita elonmerkkejä, vaan saimme nähdä läheltä likaista keskisormea. Whittaker, Whittaker, Whittaker, häh? Yksinkö minä tässä mehustelen?

Lopuksi keveämpiin asioihin. Jos joku nyt ajattelee, että tässä on mennyt Whittakerit ja uraanit yläkertaan, niin oikeassa ovat, sinne ne tosiaan ovat kiivenneet ja siitä syystä uskallammekin paljastaa Varsinaisen Suomen alueen seuraavan diskopallohitin ellei se olisi jo ehtinyt soida ensin Julmahuvissa ja sitten Paimiossa ja Piikkiössä. Kerron sen kuitenkin ja se tulee tässä ja vaikka kehtaatkin väittää, että et ole koskaan ollut innostunut tästä kappaleesta yhtä paljon kuin silloin kun näit ensimmäisen ja heti perään viidennen kerran Tom Cruisen Top Gunissa, ja että et tule koskaan tämän kappaleen tahdissa partysekoilemaan, tiedät sen itsekin: Voit huijata vain itseäsi. Cheap Trick!

Tämä on nyt pakko laittaa tähän

Viitaten edellisen juttuni loppuosaan, joku ehti edelleni ja näin tämän Facebookissa jossa sen oli ystävällisesti jakanut eräs Johanna joka ei varsinaisesti ole se Johanna joka ei tykkää. Minä laitan nyt tämän tähän, enkä sano siitä mitään. En tanssijoista, en tanssista, en piisistä itsestään.